Seinää vasten

WSOY kirjoitti kesällä 2025, että Marlen Haushoferin klassikkoteoksesta Seinä julkaistaan uusintapainos, koska esimerkiksi pääkaupunkiseudulla teoksen kirjastojono oli paisunut jopa 17 vuoteen. Keskeinen syy jonon räjähtämiseen oli kirjailija Malin Kivelän essee Suurteoksia-kokoelmassa (2021), joka nosti romaanin uudelleen esiin. Varausjonot kasvoivat nopeasti, koska teos oli loppuunmyyty eikä Helmet-kirjastoissa ollut kuin yksi kappale ja varauksia yli kaksisataa! Someron kirjastossa jonotusaika oli maltillinen, muutama kuukausi. 

Kirja vei minut keskelle hiljaisuuden, pysähtymisen, rajanvetojen ja selviytymisen maisemaa. Nainen jää yksin Alppien kauniiseen vuoristolaaksoon, jonka ulkomaailmasta erottaa läpinäkyvä seinämä. Ja kun kaikki tuttu katoaa, hänen on rakennettava elämänsä uudelleen luonnon ja eläinten kanssa. Tarina pitää lukijan hämmentävän intensiivisesti otteessaan, ja se sopii osuvasti kuvaamaan Saturnus-aikakokemusta. 

Seinä on alun perin ilmestynyt jo vuonna 1963, ja suomeksi se on käännetty vuonna 1964 (Eila Pennanen). 

Kolmen kirjailijan Saturnus

Kun luet Marlen Haushoferin Seinää tai vaikkapa Tove Janssonia ja Doris Lessingiä, saatat huomata, että he käsittelevät yksinoloa ja rajanvetoja eri näkökulmista. Yksi herättää levottomuutta, toinen rauhaa, kolmas luovaa ja rakentavaa. Ja ehkä huomaat samalla, että yksinolo ei ole vain kirjallinen teema, se on peili, jolla voi käsitellä myös omia kokemuksia.

Haushoferin Seinä vie sinut tilanteeseen, jossa yksinolo ei ole valinta. Se on äkillinen, yllättävä, peruuttamaton, ja sen edessä ihminen joutuu kysymään: mihin minä oikeasti pystyn, kun kaikki muu katoaa? Kun olen ilman ihmiskontakteja, ilman yhteiskuntaa, ilman mahdollisuutta palata entiseen? Samasta teemasta kertovat astrologisesti kuu Kauriissa sekä Saturnus JODin kärkenä aurinkoon Oinaassa ja kuuhun Kauriissa: sisäisestä pakosta kohdata rajat ja selviytyä niiden sisällä. Ehkä sinäkin tunnet joskus tuon paineen, sen hiljaisen äänen, joka sanoo: Nyt on pakko kasvaa.

Jansson taas näyttää yksinolon toisella tavalla. Hänen hahmonsa vetäytyvät, koska he tarvitsevat tilaa hengittää. Tutkija Sanna Tirkkonen korostaa, että yksinäisyys ja ulkopuolisuus ovat Janssonin tuotannon keskeisiä teemoja. Janssonin aikuisproosassa yksinolo on usein myönteinen, jopa välttämätön tila. Hän ei käsittele yksinäisyyttä pelkkänä sisäisenä tilana, vaan tunteena, joka syntyy suhteissa ja vuorovaikutuksessa. Kesäkirjan sivuilla yksinolo on kuin ikkuna, joka avataan, jotta ilma vaihtuu. Janssonin kartalla Saturnus T-ristin kärkenä Kaksosissa, neliössä kuuhun Kaloissa ja Venus–Mars-yhtymään Neitsyessä, heijastaa tätä tarvetta tasapainottaa läheisyyttä ja omaa tilaa.

Lessingin teoksissa yksinolo on murros. Se on hetki, jolloin jokin sisälläsi sanoo: Näin en voi enää jatkaa. Kultainen muistikirja kuvaa tätä sisäistä uudelleenjärjestymistä. Yksinäisyys ei ole eristyneisyyttä, vaan kokemus siitä, ettei tule nähdyksi. Se on sisäinen maanjäristys, joka pakottaa näkemään itsensä uudella tavalla. Lessingin teoksissa yksinäisyys ei ole lopullinen tila. Se on kriisi, joka mahdollistaa muutoksen. Yksinolo on voimaantumisen alku. Yksinolo ei ole pakoa, vaan sisäinen prosessi, jossa ihminen näkee itsensä ilman selityksiä. Se on rakentavaa yksiniloa, joka on välttämätöntä luovuudelle, itseymmärrykselle ja sisäiselle kasvulle. Saturnuksen yhtymä Marsiin ja Venukseen tuntuu hänen proosassaan: kurinalainen, intensiivinen tarve nähdä totuus ja toimia sen mukaan. 

Sinun Saturnus-hetkesi

Kun tarkastelet näiden kolmen kirjailijan ajatuksia rinnakkain, huomaat ehkä jotain olennaista myös itsestäsi. Yksinolo ei ole vain poissaoloa muista. Se on tapa kuunnella, missä kohtaa oma elämäsi on: vapaaehtoisessa tai pakollisessa pysähdyksessä ja rajanvedossa, hengähdyshetkessä ja välietapissa tai murroksessa ja radikaalissa erossa. Saturnus, rajojen, vastuun ja kypsymisen teemoittaja, muistuttaa, että yksinolo ei ole rangaistus. Se on prosessi ja mahdollisuus, ”työpaja”, jossa jokin sinussa vahvistuu.

Milloin ajan näkökulmasta on "otollisin hetki" lukea Haushoferia, Janssonia tai Lessingiä? Haushoferin teoksesta esseen kirjoittanut Malin Kivelä luki Seinän koronakevään lockdownin aikaan: Pandemia iskee. (…) Etäkoulu alkaa. On maaliskuu. Tai huhtikuu. Uusimaa suljetaan. Silloin meillä kaikilla oli kollektiivinen Saturnus-hetki; pysähtymisen, eristäytymisen, rajoitusten ja hiljentymisen aika. (Muutenkin juuri 2020 on ollut tärkeä ajan taitekohta, mihin palaan tarkemmin Huvila Härän blogissa myöhemmin.)

Astrologiassa transitoiva Saturnus tarjoaa mahdollisuuden tarkastella oman elämän pysähdyksiä ja rajauksia, niitä hetkiä, jolloin vetäytyminen arjen keskeltä auttaa näkemään omia arvojärjestyksiä uudessa valossa. Horoskooppimerkkitasolla Oinaat, Ravut, Vaa’at ja Kauriit ovat tänä keväänä 2026 sisäisen Saturnuksensa äärellä; siinä kohdassa, jossa omaan elämään voi alkaa kaivata uutta selkeyttä, rajoja ja rehellisyyttä. Oinaalle tämä on hidastamisen ja keskittymisen hetki, Ravulle rajojen tunnistamista, Vaa’alle päätöksen tekemistä ja Kauriille välietappi ja tarkistushetki sekä paluu siihen, mikä on aidosti omaa. Missä kohtaa jokin vanha rakenne on alkanut tuntua aikansa eläneeltä, milloin sekä miten on aika rakentaa vanhoja perustoja uudelleen? Nyt?

Kalojen, Jousimiesten, Neitsyiden ja Kaksosten kannattaa pohtia samasta näkökulmasta omaa historiaansa vuosilta 2023 (kevät) – 2026 (alkuvuosi). Vesimiesten Skorpionien, Leijonien ja Härkien Saturnus-periodi on puolestaan ollut koronakeväästä 2020 vuoden 2023 kevääseen.

Blogiterveisin, Maarit

PS. Saturnuksesta ja Kauriista puheen ollen tämän kirjoituksen julkaisuhetkellä Kauriin merkissä sattuu olemaan tiivis planeettakokoelma. Auringon ja kuun lisäksi Kauriissa ovat myös Merkurius, Venus ja Mars. Auringolla on lisäksi tarkka sekstiili Saturnukseen.