Matkalla maailmalla astrologian jalanjäljillä

Firenze – renessanssin ja astrologian aarteita

1400-luvun Firenze Pohjois-Italiassa oli paikka, jossa moderni länsimainen astrologia otti uuden suunnan. Italialainen renessanssifilosofi, Firenzen Platonisen Akatemian (Accadèmia Platònica Fiorentina) johtaja ja astrologi Marsilio Ficino, renessanssin oppinut moniottelija, käänsi antiikin kreikkalaisia tekstejä latinaksi ja toi helleenisen kulttuurin takaisin eurooppalaiseen keskusteluun. Astrologian renessanssi ja uusi kukoistuskausi alkoi.

Yhä edelleen voit Firenzessä käydä tutustumassa Careggin huvilaan kaupungin pohjoispuolen kukkulalla, joka Ficinon aikoihin oli vielä maaseutua, ja Cosimo Medicin palatsiin, Palazzo Medici Riccardiin Firenzen historiallisessa keskustassa, ja nähdä sielusi silmillä oppineet keskustelemassa astrologiasta ja muusta silloisesta tieteestä koreilla käytävillä ja hyvin hoidetuissa puutarhoissa.

Mutta löytyy niitä paikkoja lähempääkin. Aloittakaamme naapurista, Ruotsista.

Lund – Tyko Brahe ja astrologinen kello

Skånen viehättävässä Lundin pikkukaupungissa tutustutaan sekä tanskalaiseen tähtitieteilijään ja astrologiin Tyko Braheen että Lundin tuomiokirkon vaikuttavaan astrologiseen kelloon. Lund on yksi Pohjolan merkittävimmistä renessanssin ja keskiajan tiedekaupungeista, ja sen yhteys Braheen on yllättävän vahva. Vaikka Brahe tunnetaan ennen kaikkea Hvenin Uraniborgista, hänen elämänsä ja työnsä kietoutuivat tiiviisti myös Lundiin, joka oli 1500-luvulla Tanskan tärkeä oppi- ja kirkollinen keskus. Juuri täällä hän liikkui akateemisissa ja kirkollisissa piireissä, ja tuomiokirkko ympäristöineen oli osa sitä kulttuurista ja tieteellistä maaperää, jossa hänen ajattelunsa muotoutui.

Kun kuljet Lundin vanhassa keskustassa, on helppo ymmärtää, miksi kaupunki oli Brahen aikakaudella merkittävä tiedon solmukohta. Tuomiokirkon astrologinen kello, 1300-1400-luvun taitteessa rakennettu Horologium Mirabile Lundensis, on aikansa maailmankuvan tiivistymä; paikka, jossa uskonto, tiede ja astrologinen symboliikka elävät rinnakkain.

Hven – Tyko Brahen saari Juutinrauman salmessa

Landskronan edustalta, Ruotsin lounaisrannikolta, pääset laivalla aiemmin Tanskalle kuuluneeseen saareen, Hveniin, joka tunnetaan Tyko Brahen kotisaarena. Tanskan kuningas Frederik II lahjoitti saaren Brahelle vuonna 1576 tähtitieteellisiä tutkimuksia varten. Brahe, joka toimi kuninkaan astrologisena neuvonantajana, rakennutti saaren keskiosaan, sen korkeimmalle kohdalle, oman observatorionsa ja Uraniborgin, renessanssityylisen linnan säntillisine puutarhoineen. Linna on jo tuhoutunut, mutta sen pohjapiirustukseen voit tutustua kävelemällä linnan muurin paikalle istutetun pensasaidan sisällä. (Uraniborgin ilmakuva L.G. foto)

Ajan patinan voit tuntea myös istuskellessasi saarnien katveessa, eikä itse Tyko Brahekaan ole kaukana, hän nimittäin tähyää tähtiä omalta paikaltaan. Tyko Brahen kookas patsas löytyy puutarhan laidalta; muistutuksena siitä, kuinka merkittävä paikka Hven oli aikansa tiedemaailmassa.

Osa puutarhasta on restauroitu ja observatorio on säilytetty lähes ennallaan. Observatorio on säilynyt lähes alkuperäisenä, ja osa Tyko Brahe -museosta toimii Sankt Ibbin keskiaikaisessa kivikirkossa. Saaren rauhallinen tunnelma ja Tyko Brahen työn historialliset puitteet tekevät vierailustasi unohtumattoman elämyksen. 

Sophie Brahe - renessanssin astrologi

Tyko Brahen sisko Sophie Brahe oli renessanssin harvinaisuus: nainen, joka ei vain seurannut aikansa astrologisia virtauksia vaan sovelsi niitä käytännön elämään. Uraniborgissa hän työskenteli veljensä Tyko Brahen rinnalla, mutta hänen oma kiinnostuksensa kohdistui erityisesti horoskooppien laadintaan. Sophie näki astrologian ennen kaikkea elämän rytmien lukutaitona.

Hänen horoskooppinsa olivat tarkkoja, huolellisesti laskettuja ja sidottuja renessanssin käsitykseen kosmisesta harmoniasta. Astrologia ei ollut hänelle mystiikkaa vaan tieteellisen havainnon ja henkilökohtaisen päättelyn liitto, jossa taivas toimi karttana, ei ennustuskoneena. Sophie Brahen työ muistuttaa, että renessanssin tiede ja astrologia eivät olleet vastakohtia vaan kaksi toisiaan täydentävää tapaa hahmottaa maailmaa.

Graz – Keplerin jalanjäljillä

Astronomian isänä ja myöhemmin Tyko Brahen työkaverina tunnettu Johannes Kepler puolestaan laski astrologisia karttoja eteläitävaltalaisessa pikkukaupungissa, Grazissa, 1500-luvun lopussa. Hänet tunnetaan astrologiassa etenkin aspektien kehittäjänä. Astronomisesti Kepleriä on kiittäminen siitä, että tunnemme planeettojen radat nykyisin ellipseinä emmekä ympyröinä. Hän nimittäin kehitti laskutavan planeettojen ratojen määrittämiseksi.

Yli tuhat vuotta sitten korkealla kallionkielekkeellä seissyt pieni linnake antoi kaupungille sen nimen. Slaavilaisesta Gradec-sanasta juontuva Graz merkitsee ’pientä linnaa’. Schlossberg eli linnavuori on edelleen tärkeä matkailukohde, ja sen ainutlaatuisissa tiloissa järjestetään myös tapahtumia. Itse olen ollut siellä tutkijakonferenssissa 1990-luvulla.

Johannes Keplerin kotitalon sisäpihalle Stempfergasselle perustettu puoleensavetävä ja tutustumisen arvoinen pikku ravintola, Kepler Keller. Johannes Kepler asui grazilaisine vaimoineen tietämän mukaan tämän kolmikerroksisen rakennuksen yläkerrassa, josta on oiva näkymä taivaalle. Illan pimetessä voit melkein kuulla Keplerin askeleet kivirappusissa, samalla kun iloiset ja puheliaat ravintolanomistajat kantavat herkkuja pöytään. Maistamisen arvoista on etenkin talon jälkiruokaerikoisuus, suklaamousse, joka vie kielen mennessään. Suosittelen lämpimästi.

Tyko Brahe ja Johannes Kepler Prahassa

Kepler siirtyi Grazista Tyko Brahen assistentiksi tiedollisesti vilkkaaseen Prahaan, jossa astrologia on kaikkialla: jopa Prahan asemakaavan sanotaan olevan astrologinen (tästä enemmän kiinnostuneen kannattaa etsiä Milan Spurekin teos Praga Mysteriosa).

Prahan Hradčanyssa seisova Tyko Brahen ja Johannes Keplerin patsas tiivistää kahden renessanssin suurmiehen yhteistyön yhteen näkymään. Brahe on kuvattu pitämässä käsissään sekstanttia, hänen tärkeintä havaintoinstrumenttiaan, kun taas Kepler pitelee kirjakääröä, joka on viittaus hänen myöhemmin muotoilemiinsa planeettaliikelakeihin. Patsas sijaitsee alueella, jossa Brahe todella asui ja työskenteli Prahan-vuosinaan, ja muistuttaa siitä, miten heidän yhteinen työnsä mullisti käsityksen taivaankappaleiden liikkeistä. Brahen kuoleman jälkeen Kepler jatkoi hänen havaintojensa parissa ja julkaisi teoksen Astronomia nova (1609), jossa esitettiin kaksi ensimmäistä planeettaliikelakia ja avattiin tie modernille tähtitieteelle.

Praha – astrologisen kellon alla

Astrologiaan törmää muutenkin Prahassa helposti: keskellä kuhisevaa raatihuoneen toria valtava astrologinen kello Orloj esittää näytelmänsä tasatunnein. Tätä performanssia turistit tulevatkin joukoittain seuraamaan. Kun kellon hahmot liikkuvat ja koneisto käy, torin vilinä hetkeksi pysähtyy.

Orloj ei kuitenkaan ole pelkkä turistinähtävyys, vaan se on monikerroksinen tekninen ja kulttuurihistoriallinen kokonaisuus. Sen kellotaulusta voi yhä tänä päivänä lukea auringon ja kuun senhetkiset astrologiset asemat sekä eläinradan merkit kuten keskiajalla.

Kello muistuttaa ajasta, jolloin ajanmittaus, astronomia ja astrologia olivat osa samaa tiedollista järjestelmää, ja se tarjoaa selkeän ikkunan siihen, miten kaupunkilaiset hahmottivat maailmaa vuosisatoja sitten.

Astrologinen matkablogisarja

Jutussa tutustuimme jo Prahan raatihuoneentorin Orloj’hin ja Lundin tuomiokirkon kelloon Horologium Mirabile Lundensikseen, mutta astrologisia kelloja löytyy niin Strasbourgista,  Lyypekistä, Rostokista ja Gdanskista kuin vaikkapa Venetsiastakin. Samantyylisiä kelloja on eri puolilla Eurooppaa kymmeniä. Itse asiassa kelloja on yhteensä jopa 150, mikäli mukaan lasketaan sellaiset kylätalon seinään maalatut astrologiset kellot kuten Vuoristolääkäri-tv-sarjasta tutussa Sonnensteinissa, Tirolin Wiedermiemingin viehättävässä pikkukylässä Itävallassa.

Rakensimme Huvila Härkään kesäksi 2006 eurooppalaiseen tyyliin myös oman  astrologisen kellon (manuaalinen, sic), jonka sisäympyrässä on Huvila Härän perustamishetki ja ulkokehällä kuu ja aurinko päivän asemissa. 

Näihin kelloihin palaamme vielä Huvila Härän matkablogisarjan seuraavissa osissa, kun jatkamme astrologian jalanjäljissä ja tutustumme erilaisiin astrologisiin kohteisiin ympäri maailmaa. Tervetuloa mukaan!

Blogiterveisin, Maarit